keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Nuoren bloggaajan kärsimykset

Olen halunnut perustaa blogin jo vuosia, mutta minulla on ollut kolme ongelmaa.
1) Mistä kirjoittaa?
2) Miksi kirjoittaa?
3) Milloin kirjoittaa?

Itse asiassa mikään noita ongelmista ei ole poistunut, enkä ole keksinyt niihin myöskään ratkaisua. Olen vain päättänyt olla välittämättä niistä ja kehitellä niistä sen sijaan postauksen. 

1) Mistä kirjoittaa?
En ole kovin fitness, en ole kiinnostunut muodista enkä sisustuksesta enkä ole innostunut kirjoittamaan julkista päiväkirjaa. Siinä taisi jo mennä 99 prosenttia (minun lukemieni) blogien aiheista. Yritin kirjoittaa juoksublogia kesällä, mutta se kaatui siihen, etten vain ollut niin kiinnostunut juoksusta. Tulin siihen tulokseen, että blogin aiheen täytyy olla jonkinasteinen intohimo, että siitä jatkaa kirjoittaa/lukea. Siksi minulle jäi jäljelle vain kirjoittaminen.

En kuitenkaan halua rajata aiheitani liian tarkasti, vaikka niin varmaankin täytyisi tehdä, jos haluaisi profiloitua tai saada lukijoita tai kerätä kuuluisuutta.

2) Miksi kirjoittaa?
Niin, miksi? Miksen vain juttele ääneen näitä asioita vaikka kissoilleni? Minulle kirjoittaminen on aina ollut tapa elää ja olla ja käsitellä ajatuksiani. Kirjoittamisesta kirjoittaminen auttaa, motivoi ja inspiroi. Ainakin siihen on täällä matala kynnys eikä tulostavoitteita. Joinain päivinä se on ehkä ainoa keino saada itsensä kirjoittamaan jotain... ja kaikki kirjoittaminen auttaa pitämään henkisen kynän terävänä. Liian pitkä tauko ei koskaan ole hyväksi.

Sitten seuraavaksi voikin kysyä, että miksi kirjoittaa julkisesti. En edes oikeastaan halua, että kukaan lukee blogiani, joten en ole sitä kenellekään mainostanut. Toisaalta en halua pitää tätä vain yksityisenä. Itsestäni on ollut mukavaa lukea toisten kirjoittajien/kirjailijoiden ajatuksia (mm. http://hennahelmi.fi/http://www.ilmestykset.net/). Jos jollekin on iloa ajatuksistani, miksi en jakaisi niitä? Jos taas ei ole, blogini tuskin ketään häiritseekään internetin syövereissä.

3) Milloin kirjoittaa?
Niinpä - täytyy käydä töissä, kaupassa, hammaslääkärissä ja lenkillä. Joskus on tehtävä ruokaa, tiskattava ja pestävä pyykkiäkin. Suihkussa käymistäkään kai ei voi välttää, vaikka sitä inhoankin. Jossain välissä pitäisi kirjoittaakin, niitä romaaniaihioita joihin oikeasti haluaisin panostaa. Ja bloggaaminen on pois nimenomaan siitä ajasta, koska kaikki tuo muu on pakollista.

En ajatellut siis ottaa paineita tästä blogista. Jos kuukauteen en kirjoita mitään, niin sitten en kirjoita. 

* * *

Toisaalta taas tuntuu, että olen odottanut tätä blogin aloittamista niin kauan, että se on jo vähän mennyt pois muodista. Kaikki wannabe-julkkikset, -fitnessbeibet, -muotiasiantuntijathan perustavat ensimmäiseksi blogin. Jollain tasolla koko ilmiö on ihan vitsi! Tyypit, joilla ei ole mitään sanottavaa, ja jotka eivät osaa edes kirjoittaa, hakevat vain näkyvyyttä. Vaikka tuntuukin, että jotkut aivan nobody-bloggaajatkin ovat nykyisin lähes puoliammattilaisia (pelkästään ulkonäköasetuksiin saisi menemään tuhottomasti aikaa), aika harvalla on kuitenkaan oikeasti kiinnostavaa sanottavaa ja vielä harvempi osaa sanomansa muotoilla.

Jossain somen syövereissä tuli vastaan ajatus, että ennen kirjoitettiin päiväkirjaa ja toivottiin, ettei kukaan lue sitä, ja nyt kirjoitetaan blogia, ja toivotaan, että kaikki lukevat sitä. Joku tuossa ajatuksessa tökkii, ja pahasti. 

Lupaan siis pyhästi lopettaa heti, kun alan pitää tätä blogia jotain muuta kuin itseäni varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti